Kalevan kisat Oulu 23-25.7.1971

Seurojen välisen Kalevan maljan kunniasta kamppailtiin Raatissa poikkeuksellisen kiihkeästi. Helsingin Kisa-Veikot oli pidellyt tahtipuikkoa 13 vuoden ajan. Ratkaisu jäi viimeisen päivän viimeiseen lajiin, miesten 400 metrin juoksuun, jonka yhteen pääosaan nousi Viipurin Urheilijain 19-vuotias Kalevan kisojen ensikertalainen Markku Taskinen.

Oulun Pyrinnön oma mies Markku Kukkoaho kiersi kentän odotetun ylivoimaisesti ajassa 46,9. HKV:n kovasta kaartista Juha Salmi oli kolmas ja Jaakko Tuominen neljäs, mutta nuoren Taskisen viides sija sinetöi tilanteen, jota puolipökerryksissä nurmikolla makaava nuorukainen ei vielä itse tiennyt.

Markku Taskisen ansiosta Viipurin Urheilijat oli ensi kertaa voittanut Kalevan maljan – yhden pisteen erolla! Uusi valtias pysyi vallan kahvassa vielä neljä seuraavaakin vuotta. Roomassa 1974 Taskinen kiri superyllättäjänä 800 metrin EM-pronssille.

Oulu 1971 muistetaan myös Juha Väätäisen mahtavasta kenraaliharjoituksesta kaksi viikkoa ennen Helsingin EM-kilpailuja. Neljä vuotta aikaisemmin sama mies oli voittanut Porissa 800 metrin kultaa ja ottanut 400 metrillä viidennen sijan ajalla 49,2. Nyt oli matkana 10 000 metriä ja tossujen alla Raatin stadionille valettu uunituore kumiasfalttirata.

Ulkomailla omassa yksinäisyydessään harjoitellut Oulun NMKYU:n ylpeys taittoi perjantai-illan piiskaavassa sateessa 10 000 metriä Suomen ennätysajassa 28.12,8. Happirikkaassa säässä myös Seppo Tuominen, Väätäisen seuratoveri Seppo Matela sekä Rauno Mattila alittivat 29 minuuttia.

Ahvenanmaan Rune Holmén otti sunnuntain 5000 metrillä uransa parhaan voiton 22-vuotiaan Lasse Virénin, Mikko Ala-Leppilammen ja Seppo Tuomisen edellä ajalla 13.43,6. Vihannin Urheilijain Kauko Lumiaho juoksi 800 ja 1500 metrin pronssi- ja hopeamitalit nuoren lupauksen Pekka Vasalan takana.

Estejuoksu oli Kalevan kisojen hienointa antia vielä tänäkin päivänä: Pekka Päivärinta ja rinnanmitan hävinnyt Tapio Kantanen 8.34,0 ja neljä muutakin miestä alle 8.41.

EM-kotikisojen alla tulostaso rohkaisi kautta linjan. Markku Kukkoaho sivusi 200 metrin Suomen ennätystä 20,8 myös Raimo Vilénin ja Ossi Karttusen alittaessa 21 sekuntia. Ari Salin voitti molemmat aitamatkat tuloksin 14,3 ja 50,2. Kierroksen matkalla maajoukkueen tukipylväs Jaakko ”Jaska” Tuominen jäähdytteli viimeisissä SM-kisoissaan hopealle.

Hyviä kenttälajeja: Hannu Siitonen keihästä 85 ja Pentti Kahma kiekkoa 61 metriä, Iisalmen vanginvartija Asko Pesonen korkeutta kierähtäen 211 senttiä, Mauri Myllymäki ja Reijo Toivonen pituutta 773. Mainiot puhelahjat omaavasta Myllymäestä tuli urheilutapahtumien vauhdikas TV-selostaja vuosikymmeniksi.

Antti Kalliomäki, 24, otti ensimmäisen mestaruutensa seiväshypyssä. Kolmiloikassa astuivat esiin uudet miehet, kun Pudasjärven Pentti Kuukasjärvi pomppi 16.38 ja moniottelija Heikki Kyösola 16.30 – kovia lukemia myötätuulesta huolimatta. Kuukasjärvestä tuli sittemmin ONMKYU:n väreissä moninkertainen arvokisakävijä ja maajoukkueen kapteeni.

Maraton ei enää kuulunut Kalevan kisojen ohjelmaan, mutta kylläkin kymmenottelu, jonka voittaja Markku Juhola keräsi 7421 pistettä.

Naisten yleisurheilu eli vahvaa nousuvaihetta. Hangö IK:n Marika Eklund juoksi 200 metriä 23,7 ja 400 metriä 53,5. Kypsässä iässä 30-vuotiaana urheilulahjansa löytänyt Tuula Rautanen voitti 100 metriä, mutta putosi päälajissaan pituudessa neljänneksi. Aikaisemmin kesällä hän oli ponkaissut Suomen ennätyksen 644.

Monipuolisesta Hannele Harjusta tuli pituuden ja viisiottelun tuplamestari samoin kuin Sirkka Norrlundista aidoissa ja 17-vuotiaasta Sinikka Tyynelästä keskimatkoilla. 1500 metrin kakkonen Helena Takalo nousi viisi vuotta myöhemmin Innsbruckissa kultakorokkeelle hiihdon olympiavoittajana.

Kirsti Launelan keihäs lensi SE-lukemiin 56.48, ja Raahen Vesan Arja Mustakallio palkittiin hopealla. Helsingin Toverien Marja-Leena Karttunen palkittiin pitkän kiekkouransa ainoalla SM-kultamitalilla. 11 kertaa kuuden parhaan joukkoon mahtunut urheilija muutti myöhemmin Australiaan, missä kiekonheittoharrastus jatkui.

Yleisurheilumme ykkösasiantuntija, turkulaistoimittaja Kauko Niemelä arvosteli eräitä Oulun tuomariratkaisuja, mutta kehui ajanottajien ja kierroslaskijoiden toimintaa. Aina vaativissa 5000 ja 10 000 metrin juoksuissa kaikki sujui viimeistä piirtoa myöten oikein.

EM-Helsingissä Juha Väätäinen juoksi nimensä kisahistoriaan pitkien ratamatkojen kaksoismestarina. Münchenissä 1972 Pekka Vasala ja Lasse Virén voittivat olympiakultaa. Eipä ihme, että missä tahansa yleisurheiltiinkin, siellä katsomopenkit olivat täynnä.

Oulussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa 1970-luku toi mukanaan suuria menestyksiä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kaikkien urheilumuotojen laajassa kentässä yleisurheilu oli numero yksi.

Matti Hannus

PS. Osallistu  kuvakisaan

 

Share This